Aqualaiset sorvin äärellä: Toimelias työnjohtaja Hasse

10.03.2021 10:48

Aqualaiset sorvin äärellä: Toimelias työnjohtaja Hasse - Lahti Aqua

Helmikuinen tiistaiaamu valkenee, kun työnjohtajamme Hasse saapuu hyväntuulisena, huopatossut jalassaan, toivottaen tiimilleen hyvät huomenet. Seiskan aamu-uutisten pyöriessä taustalla Hasse tiedustelee verkostoasentajiltaan tarkentavia kysymyksiä edellispäivän keskusta-alueella olleesta vuotoepäilystä. Vaikka Hasse itse ei ole eilen ollut kyseisellä paikalla, hän on silti kartalla tapahtuneesta – niin kuin työnjohtajan työnkuvaan kuuluukin.

Hans Laihia eli tutummin Hasse on tullut Lahden vesi- ja viemärilaitokselle kesämieheksi vuonna -88, valmistuttuaan putkiasentajaksi. Hasse vakinaistettiin heti kesäpestin päätyttyä, josta alkoi varsinainen tutkimusmatka vesijohtoverkoston syövereihin. Melkein 20 vuotta myöhemmin, työteknikon paperit taskussaan, Hasse siirtyi asentajasta työnjohtajaksi vastaten vedenjakelusta juuri yhtiöityneen Lahti Aquan palveluksessa. Vuosi oli tällöin 2007. Tänä päivänä, reilu 30 vuotta myöhemmin Hassea voi pitää yhtenä Lahti Aquan parhaista verkosto-osaajista. Hasse nimittäin tietää kutakuinkin jokaisen venttiilin, putken ja kaivon paikan kaupungissa.

Tyyntä ennen myrskyä

Hassen tiimiin kuuluu kaikkiaan yhdeksän verkostoasentajaa ja -asiantuntijaa, jotka huolehtivat vedenjakelusta Lahti Aquan toiminta-alueella. Jos kaupungissa sattuisi esimerkiksi runkojohdossa äkillinen vesijohtovuoto, olisi Hassen tiimi sitä korjaamassa. Viime viikkoina isommilta ja äkillisiltä vesijohtoverkoston korjaustöiltä on kuitenkin vältytty. Hasse kertookin, että parhaillaan on menossa töiden puolesta vuoden rauhallisin ajanjakso.

–    Pari viikkoa on ollut rauhallista. Usein tällaista kestää vuodessa korkeintaan kuukauden. Nyt on hyvä hetki huoltaa kalustoa ja tehdä erilaisia testejä. Sen sijaan kevään lähestyessä työmaat alkavat työllistää yhä enemmän, vauhti kiihtyy ja kesällä puhelin pirisee jo yhtenään, Hasse kuvailee.

Hassen tiimille tavanomaisimpia töitä ovat vesijohtojen liitostyöt, tonttijohtojen rakentaminen sekä vedenjakeluverkostossa olevien venttiilien ja ilmakellojen tutkinta. Hasse mainitseekin hänen tärkeimmäksi työkalukseen verkkotietojärjestelmän. Lisäksi Hassen tiimissä tehdään aktiivista vuotojen etsintää paine- ja mittapiirejä seuraamalla sekä jätevesiviemäreiden vuototutkimusta. Talvisin ja etenkin kovilla pakkasille Hassen tiimiä työllistää myös jäätyneet vesimittarit sekä ennen kiinteistön vesimittaria olevien jäätyneiden putkien sulatustyöt.

–   Tyypillisin syy, miksi kiinteistön vesijohto on päässyt jäätymään, johtuu siitä, että kiinteistössä on epähuomiossa jokin tuuletusräppänä jäänyt auki, Hasse kertaa.

Yön aikainen vedenkulutus selviää tilannehuoneesta

Aloitamme aamun tilannehuoneesta. Automaatiojärjestelmästä selviää yön aikainen vedenkulutus paine- ja mittapiireittäin. Paine- ja mittapiirejä on toiminta-alueella yhteensä noin 35. Mikäli paine- ja mittapiireissä ilmenee poikkeavia heilahteluja, voi se olla merkki vesijohtovuodosta. Jos vuoto olisi äkillinen ja laajuudeltaan merkittävä, olisi vuorossa oleva operaattori saanut järjestelmästä siitä tiedon puhelimeensa reaaliajassa, siis heti kun vedenkulutuksessa tapahtuu merkittävä muutos. Tällaisissa tilanteissa vuotoa ryhdytään etsimään maastossa saman tien ja se korjataan heti vuodon löydyttyä, oli vuorokauden aika mikä tahansa. Jos taas paine- ja mittapiirien kulutuksen heilahtelut eivät ole niin merkittäviä, jäädään niitä seuraamaan mahdollisen piilovuodon todentamiseksi. Hassen johtamassa tiimissä oikea-aikainen reagointi on siis kaiken a ja o.

“Miten meil menee?”

Seuraavaksi Hasse briiffaa verkostoasentaja Mikaa pelastuslaitokselta tulleesta yhteydenotosta. Yhteydenotto koskee vesiaseman viallista liitintä. Lähdemme porukalla käymään paikan päällä. Viima lisää kymmenen pakkasasteen purevuutta samalla kun Hasse yrittää yhdessä Mikan kanssa saada viallista liitintä korjattua. Miesten hyväntuulinen kujeilu ei kuitenkaan hyydy, vaikka minun silmääni koko vesiasema näyttää ihan jäätyneeltä. Miehiä sääolosuhteet eivät näytä kuitenkaan häiritsevän. He ovat tottuneet työskentelemään säiden armoilla. Korjausyrityksistä huolimatta toteamme vesiaseman kannen rikkoutuneeksi ja autoon päästyämme Hasse välittää tästä viestiä laitteen toimittajalle.

–   Miten meil menee, Hasse kysyy startatessa autoa.

Puhelinlinjoilla on tällä kertaa työmaaurakoitsijan yhteyshenkilö. Hasse kertoo, että ryhmä on parhaillaan tekemässä edellispäivänä korjatun vuodon lopputöitä. Ajamme katsomaan, miltä paikan päällä näyttää. Hassen jutellessa urakoitsijan kanssa, he sivuavat samalla jo tulevia verkoston korjaus- ja kunnossapitotöitä.

–   Parasta työssäni on vapaus, kun saan itse vaikuttaa näihin hommiin, Hasse kertoo minulle.

Satamaan palatessamme Hasse käy tarkistamassa sähköpostit ja vastaa reagointia vaativiin viesteihin. Kahvit juotuamme lähdemme koordinoimaan sähkömuhvien hitsausta vesijohtoon. Sähköhitsausta ovat tekemässä Hassen verkostoasentajista Ville ja Teemu. Kyseessä on niin sanottu koelaboratorio, jonka lopputuloksena vesijohto koeponnistetaan, jotta nähdään sähköhitsaussaumojen pitävyys.

Sähkömuhvihitsauksella muoviputkia siis yhdistetään verkostotyömailla kiinni toisiinsa. Hasse osallistuu jälleen työhön muiden asentajien tapaan, pitäen samalla kirjaa eri työvaiheista. Kun koeponnistus on saatu tehtyä, asentajat siirtyvät lounastauolle. Hasse jää tosin totutusti vielä siistimään paikkoja asentajiensa jäljiltä.

Astekulmia ja venttiilikorkkeja

Lounaan lomassa käymme katsomassa uudelleen vesiaseman liitinvikaa, johon olemme saaneet mukaan laitteen toimittajan. Koska edelleenkään ongelmaa ei saada ratkaistuksi, lupaa yhteyshenkilömme hoitaa asiaa eteenpäin.

Satamaan päästyämme ryhdymme keräämään varastosta verkoston varaosia. Urakoitsija on soittanut aiemmin Hasselle ja kertonut, että työmaalla tarvitaan astekulmia ja porrassatuloita. Kyseiset osat käytetään vanhan vesijohtolinjan saneerauksessa. Hasse kertoo, että kyseisellä työmaalla rakennetaan parhaillaan runkolinjaa uudella PVC-0 putkimateriaalilla. Kun osat on luovutettu, Hasse tilaa varastoon heti uudet verkkotilauslomakkeella QR-koodia apuna käyttäen.

Iltapäivä kuluu maastossa venttiilikorkkeja lumen alta etsiessä, sillä verkostoasiantuntijat ovat päässeet kärylle mahdollisesta piilovuodosta. Piilovuotojen havaitsemisessa tärkeänä apuna on vedenkulutuksen seuranta paine- ja mittapiireittäin. Rajaamme ensin vuotoalueen painepiirin mukaan kahteen pienempään piiriin. Teemme myös alueella olevan vedenottamon ajotavanmuutoksen automaatiojärjestelmää hyödyntäen, jolla varmistamme hanaveden riittävyyden kyseisen alueen kaikilla asukkailla. Ennen kuin lähdemme kääntämään alueella venttiileitä konkreettisesti kiinni, ilmoitamme tehdyistä muutoksista vedentuotannosta ja -jakelusta vastaavalle käyttöpäällikölle sekä päivystävälle operaattorille.

Matkalla Hasse kertoo, että usein piilovuodot saadaan paikannettua kuitenkin vasta useamman päivän työn tuloksena. Piilovuodoissa vesi harvoin tulvii kadulle tai tielle, mikä on muuten vuodoille tyypillistä. Vuoden aikana piilovuotoja esiintyy toiminta-alueella noin 15, mikä on keskimäärin kolmasosa koko vuoden aikana esiintyvien vuotojen määrästä.

–   Piilovuotojen etsiminen on näille kavereille kuitenkin ihan rutiininomaista työtä, Hasse painottaa.

En voi kuitenkaan ajatukselleni mitään, että minulle piilovuodon ja venttiilikorkkien etsintä näyttäytyy ihan salapoliisityönä.

Hasse tekemässä sähkömuhvihitsausta  Hasse tilaamassa osia verkkotilaislomakkeella Hasse ja verkostoasiantuntijat etsimässä maastossa venttiilikorkkeja