Luonnossa liikkumisesta hyötyvät sekä keho että mieli

Luonnossa liikkumisen hyödyt ovat olleet kansanperinteen mukaan tiedossa jo vuosisatojen, tai ainakin vuosikymmenten ajan. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana aihetta on tutkittu runsaasti, ja luonnossa liikkumisen myönteisiä vaikutuksia on pystytty osoittamaan myös tieteellisesti.

---

Hyödyt eivät näytä rajoittuvan pelkästään liikunnan vaikutuksiin, vaan luontoympäristö näyttää tuottavan lisähyötyjä verrattuna vastaavaan liikuntaan tai liikkumiseen rakennetussa ympäristössä.

Tutkimukset ovat osoittaneet luonnossa liikkumisen myönteisistä vaikutuksista muun muassa stressiin, mielialaan, kognitiivisiin toimintoihin, immuunipuolustukseen, sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen sekä jopa kuolleisuuden vähenemiseen.

Pienillä annoksilla suuret vaikutukset

Tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että jo pienillä, mielellään lähes päivittäisillä luonnossa vietetyillä hetkillä voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. Jo 15–20 minuutin oleskelu tai kevyt liikkuminen luonnossa vaikuttaa myönteisesti elimistöön.

Stressihormonitasot laskevat, syke rauhoittuu, parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy, verenpaine alenee ja palautuminen henkisestä kuormituksesta tehostuu. Erityisesti metsäympäristöllä näyttää olevan voimakas vaikutus autonomisen hermoston tasapainottamiseen.

Mielenterveyttä ja aivojen huoltoa metsässä

Laajojen väestötutkimusten mukaan luonnossa liikkuvilla ihmisillä esiintyy vähemmän masennusta, ahdistuneisuutta, psyykkistä kuormitusta ja uupumusta. Vastaavasti he kokevat enemmän tyytyväisyyttä, iloa, elinvoimaa ja optimismia.

Mielenkiintoista on myös se, että luonnossa tapahtuva liikkuminen näyttää kohottavan mielialaa enemmän kuin vastaava liikunta sisätiloissa.

Luonnolla on lisäksi merkittävä vaikutus aivojen palautumiseen. Luontoympäristö näyttää palauttavan keskittymiskykyä, mikä on erityisen tärkeää meille, joiden aivot ovat nykyisen jatkuvan tietotulvan keskellä lähes tauotta kuormittuneina. Tutkimusten perusteella luonnossa liikkuminen voi parantaa työmuistia, ongelmanratkaisukykyä, keskittymistä ja luovuutta.

Liikunnan hyödyt tehostuvat luonnossa

Liikunnan ja yleisen fyysisen aktiivisuuden hyödyt sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle tunnetaan nykyisin hyvin. Fyysisen aktiivisuuden merkitys korostuu entisestään aikana, jolloin arki on muuttunut yhä passiivisemmaksi.

Luonnossa liikkuminen näyttää vahvistavan monia liikunnan hyötyjä. Siksi mahdollisuuksien mukaan kannattaa suunnata ulos luontoon aina, kun siihen on mahdollisuus.

On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa liikunnan hyödyistä syntyy itse liikkeestä. Siksi liikkumista ei kannata jättää väliin silloinkaan, kun luontoon ei pääse. Jokainen liikuntakerta on arvokas.

Voisiko metsä vahvistaa vastustuskykyä?

Japanissa on tutkittu paljon niin sanottuja metsäkylpyjä, ja niiden on havaittu olevan yhteydessä luonnollisten tappajasolujen määrän kasvuun, syöpää torjuvien proteiinien lisääntymiseen sekä tulehdusmerkkiaineiden vähenemiseen. Vaikutusten on havaittu säilyvän jopa viikon ajan metsävierailun jälkeen.

Metsäkylpyjen tarkkoja vaikutusmekanismeja ei vielä täysin tunneta. Mahdollisia selittäviä tekijöitä ovat kuitenkin parempi unenlaatu, stressin väheneminen sekä puiden ilmaan vapauttamat biologisesti aktiiviset yhdisteet.

Tuntuuko metsässä liikkuminen helpommalta?

Sekä tutkimukset että ihmisten omat kokemukset viittaavat siihen, että liikkumisen aloittaminen on monelle helpompaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä.

Luonnossa liikunta koetaan usein kevyemmäksi, miellyttävämmäksi ja vähemmän kuormittavaksi, vaikka todellinen fyysinen rasitus olisi sama. Tämä voi saada meidät liikkumaan pidempään ja ennen kaikkea palaamaan liikkumisen pariin useammin.

Kun liikkuminen tuntuu miellyttävältä, siitä muodostuu myös helpommin pysyvä tapa. Silloin liikunta säilyy osana arkea huomattavasti todennäköisemmin.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat ihmiselle hyödyllisiä riippumatta siitä, missä ne tapahtuvat. Mikäli ainakin osa liikkumisesta tapahtuu luonnossa, hyödyt näyttävät kuitenkin olevan entistä monipuolisempia.

Tutkimusten mukaan jo noin kaksi tuntia luonnossa viikossa on yhteydessä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Merkitystä ei näyttäisi olevan sillä, kertyykö tämä aika yhdellä kertaa vai useammasta lyhyemmästä käynnistä.

Käytännössä lähes jokainen hyötyisi siitä, että luonto olisi nykyistä suurempi osa arkea. Hyvä tavoite voisi olla liikkua luonnossa lähes päivittäin 20–30 minuuttia kävellen tai muuten kevyesti liikkuen. Viikoittain luonnossa olisi hyvä viettää yhteensä vähintään 120 minuuttia, ja jos aikaa ja intoa riittää, mukaan kannattaa ottaa myös yksi tai kaksi pidempää, 1–2 tunnin retkeä kuukaudessa. Pidemmillä retkillä luonnon palauttavat vaikutukset pääsevät usein korostumaan.

Nyt kun syksy pikkuhiljaa lähestyy, suunnataan joukolla luontoon. Siitä kiittävät niin keho kuin mielikin.

Tämä artikkeli on osa Hyvän elämän lähde -kokonaisuutta.