Liikkumisen rytmittäminen arkeen – miten huomioin liikkumisen suhteessa muuhun elämään?

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden hyödyt ovat kiistattomat, erityisesti nykyisessä elämäntavassa, joka on monella meistä pääosin fyysisesti passiivinen. Liikkuminen ei ainoastaan paranna kuntoa ja terveyttä, vaan sillä on merkittävä vaikutus myös aivojen hyvinvointiin.

---

On tärkeää muistaa, että liikkumisen ei tarvitse tarkoittaa hikipäässä suoritettavaa treeniä. Se voi olla yhtä hyvin arkista hyötyliikuntaa: kävelyä, portaiden käyttöä tai kevyttä liikehdintää päivän aikana. Kaikesta liikkeestä on hyötyä, mutta parhaat vaikutukset syntyvät, kun liikkuminen on monipuolista ja sisältää eri osa-alueita, kuten kestävyyttä, voimaa, taitoa ja nopeutta.

Liikkumisen ei tarvitse olla monimutkaista

Suurin osa suomalaisista ja länsimaalaisista liikkuu edelleen liian vähän. Tarve liikkeen lisäämiselle on siis selvä. Liikkumisen aloittaminen on periaatteessa yksinkertaista. Ehkä teemme siitä turhaan liian monimutkaista. Kuten eräässä kuntosalimainoksessa todetaan, tärkein liike voi olla oven avaaminen – olipa kyse kuntosalista tai ulos lähtemisestä.

Parhaassa tapauksessa oveakaan ei tarvitse avata. Oman kehon painolla tehtävät harjoitteet onnistuvat hyvin myös kotona. Oleellista ei ole paikka tai välineet, vaan se, että liike ylipäätään toteutuu.

Liikkuminen osana kokonaiskuormitusta

Liikkuminen kannattaa aina suhteuttaa muuhun elämään. Arki kuormittaa meitä eri tavoin, ja tämä kuormitus vaikuttaa myös siihen, miten paljon ja millä teholla meidän kannattaa liikkua.

Kiireen keskellä on hyvä muistaa yksinkertainen periaate: pieni liike on lähes aina parempi kuin ei liikettä lainkaan. Monella työ on nykyisin fyysisesti passiivista, ja samalla tiedetään, että liikkuminen on yksi tehokkaimmista tavoista hallita stressiä.

Kun elämässä on paljon kuormitusta, liikkumisen määrää ja tehoa kannattaa kuitenkin pitää kohtuullisena. Liikunnan tarkoitus ei ole lisätä kokonaisrasitusta liikaa, vaan tukea jaksamista ja palautumista.

Rytmi löytyy maltilla

Liikkumisen lisäämisessä pätee sama periaate kuin monessa muussakin: maltti on valttia. Sekä määrää että tehoa kannattaa kasvattaa vähitellen, ilman pikavoittojen tavoittelua.

Osalla arki on viikoittain melko samanlaista, jolloin liikkumisen rytmittäminen on helpompaa. Toisilla viikot vaihtelevat esimerkiksi työn, matkustamisen tai perhe-elämän vuoksi, mikä tekee säännöllisen rytmin löytämisestä haastavampaa.

Lisäksi elämään kuuluu paljon muutakin. Aika ja energia jakautuvat monen asian kesken, ja tämä on hyvä huomioida realistisesti.

Kuormituksen ja levon tasapaino ratkaisee

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen tukee terveyttä, kuntoa ja aivojen hyvinvointia. Sekä kevyt liike että reippaampi harjoittelu ovat hyödyllisiä. Yleistä liikkumista voi kertyä arjessa useita tunteja päivässä, mutta varsinaisen harjoittelun osalta parhaat hyödyt saavutetaan usein jo noin 2–6 tunnin viikoittaisella määrällä.

Koska muun elämän kuormitus vaihtelee, myös liikkumisen määrän ja tehon tulisi vaihdella. Kun arki on kuormittavaa, liikkumisen tehtävä voi olla yksinkertaisesti ylläpitää hyvinvointia. Kun taas aikaa ja energiaa on enemmän, voidaan keskittyä kunnon kehittämiseen.

Sekä ali- että ylikuormitus johtavat lopulta samaan lopputulokseen: suorituskyky laskee. Siksi keskeistä on löytää tasapaino kuormituksen ja levon välillä. Tämä tasapaino mahdollistaa kehittymisen ja ylläpitää hyvää vireystilaa.

Käytännön vinkit arkeen

• Kun muu elämä kuormittaa, liiku säännöllisesti – panosta yksittäisen keston sijaan toistuviin liikuntakertoihin
• Ajoita kuormittavampi liikunta ajanjaksoihin, jolloin palautumiselle jää riittävästi aikaa
• Lisää liikuntahetket kalenteriin – se lisää toteutumisen todennäköisyyttä
• Rytmitä liikkumista rohkeasti arjen mukaan: enemmän silloin kun pystyt, vähemmän silloin kun on kiire – mutta älä lopeta kokonaan
• Kokeile välillä liikkua ilman musiikkia tai puhelinta ja anna mielelle tilaa
• Testaa erilaisia liikuntamuotoja ja huomaa, mitkä tukevat parhaiten omaa jaksamistasi

Tämä artikkeli on osa Hyvän elämän lähde -kokonaisuutta.