Liikkua ei pidä, vaan liikkua saa

Monesti kuulee kysymyksen: “Kuinka paljon minun pitää liikkua viikossa?” Saattaa kuulostaa hieman saivartelulta, mutta jo kysymyksen asettelu paljastaa paljon. Sana pitää tekee liikkumisesta helposti velvollisuuden, jopa taakan. Liikkuminen nähdään suorituksena, joka on tehtävä oikein ja riittävästi – eikä asiana, joka on meille mahdollisuus ja etuoikeus.


Liikkuminen ei ole rangaistus tai pakollinen suoritus. Se on yksi perustavimmista tavoista huolehtia itsestämme. Kun liikkuminen nähdään mahdollisuutena eikä velvollisuutena, myös suhtautuminen siihen muuttuu pysyvämmin.

Liikkumisen arvo ymmärretään usein vasta sen kadotessa

Monesti liikkumisen todellisen merkityksen ymmärtää vasta silloin, kun kyky liikkua heikkenee tai menetetään kokonaan. Vammat, sairaudet tai loukkaantumiset voivat tuoda elämään rajoitteita, jotka muuttavat arkea nopeasti ja konkreettisesti.

Monella meistä on erilaisia vaivoja tai vammoja, jotka rajoittavat liikkumista jollain tavalla. Siitä huolimatta lähes aina löytyy jokaiselle sopiva tapa liikuttaa kehoa – oli se sitten kävelyä, kevyttä lihaskuntoharjoittelua, liikkuvuutta, vesiliikuntaa tai arkista hyötyliikuntaa. Liikkuminen ei ole kaikki tai ei mitään -kysymys, vaan jokainen askel ja jokainen hetki merkitsee.

Fyysinen aktiivisuus – todellinen yleislääke

Yleisen fyysisen aktiivisuuden vaikutukset terveyteen ovat mittavat. Liikkuminen on todennäköisesti paras ”yleislääke” lähes kaikkiin sairauksiin, erityisesti ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Harva yksittäinen asia vaikuttaa yhtä laajasti kehoon ja mieleen kuin fyysinen aktiivisuus.

Fyysisestä aktiivisuudesta hyötyvät muun muassa sydän ja verenkierto, aivot ja mieliala, painonhallinta ja aineenvaihdunta, lihakset, luusto ja toimintakyky, vastustuskyky, uni ja palautuminen.

Yhdessä nämä tekijät ennustavat paitsi pidempää elinikää, ennen kaikkea terveempää, toimintakykyisempää ja laadukkaampaa elämää.

Liikkumisen merkitys kasvaa, ei vähene

Fyysinen aktiivisuus on todellinen superlääke – eikä sen rooli elämässämme ole vähenemässä, päinvastoin. Nykyinen arki ja työelämä ovat muuttuneet fyysisesti helpommiksi kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan aivoihin kohdistuva kuormitus on kasvanut merkittävästi.

Kognitiivista kuormitusta, henkistä väsymystä ja aivotyön rasitusta on huomattavasti vaikeampi havaita kuin fyysistä väsymystä. Jos kaivaa ojaa lapiolla tarpeeksi pitkään, jossain vaiheessa tahti hidastuu, tuottavuus laskee ja keho kertoo selkeästi, että nyt riittää. Aivotyössä vastaavaa selkeää signaalia ei aina tule.

Lisäksi fyysisessä työssä tauot syntyvät usein luonnostaan: jano, nälkä ja lihasväsymys pakottavat pysähtymään. Aivotyössä emme osaa tauottaa tekemistä samalla tavalla, sillä aivomme eivät ole kehittyneet nykyisen kaltaiseen jatkuvaan ärsyketulvaan ja keskittymiseen. Elämme aivojemme osalta edelleen monin tavoin kivikautta.

Liikkuminen on oikeus – ja muutokset tehdään maltilla

Liikkua ei siis pidä, vaan liikkuminen on meidän oikeutemme. Jos yleinen fyysinen aktiivisuus on vuosien saatossa vähentynyt, liikkeelle kannattaa lähteä järki kädessä. Maltillinen aloitus tekee muutoksista pysyvämpiä ja arkeen aidosti sopivia.

Usein on hyödyllistä luoda itselleen pieniä sääntöjä, joiden avulla liikkumisesta tulee rutiini, ei erillinen projekti. Esimerkiksi:

  • käytän aina portaita, kun kerroksia on korkeintaan kuusi
  • kävelen lounaalle hieman kiertoreittiä
  • nousen työpöydän äärestä jaloittelemaan muutamaksi minuutiksi 45 minuutin välein

Pienet teot, jotka toistuvat usein, ovat pitkällä aikavälillä merkittävämpiä kuin satunnaiset suuret ponnistukset.

Parempi elämä rakentuu monesta suunnasta

Yleinen fyysinen aktiivisuus ja liikunta parantavat elämänlaatua, koska ne vaikuttavat samanaikaisesti useisiin elämän osa-alueisiin:

  • Kehoon: vähemmän kipuja, enemmän voimaa ja liikkuvuutta
  • Mieleen: parempi mieliala, vähemmän stressiä
  • Arjen jaksamiseen: enemmän energiaa, parempi uni
  • Sosiaaliseen elämään: yhteisöt, yhdessä tekeminen
  • Tulevaisuuteen: toimintakyky säilyy ja voi jopa kehittyä

Liikunta ei ainoastaan lisää elinvuosia. Ennen kaikkea se lisää hyviä päiviä viikkoon ja hyviä vuosia elämään.

Tämä artikkeli on osa Hyvän elämän lähde -kokonaisuutta.

Artikkelin kirjoittaja on valmentaja & yrittäjä Antti Hagqvist, jonka tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan vuoden 2030 loppuun mennessä 10 % enemmän kuin vuonna 2025.