Liikettä ilon vuoksi – liikkumisen mielihyvä ja palkitsevuus
Liian moni mieltää liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden suoritukseksi, eikä luontevaksi ja mukavaksi osaksi elämää. Liikunta tai vaikka kävellen tapahtuva siirtyminen paikasta toiseen koetaan helposti tylsäksi, koska siinä ei tapahdu mitään erityisen innostavaa. Liike ei tarjoa nopeita elämyksiä tai välittömiä palkintoja samalla tavalla kuin monet muut arkemme virikkeet.
On osittain totta, että liikkuminen voi hetkittäin tuntua yksitoikkoiselta. Se ei välttämättä aiheuta välitöntä mielihyvän tunnetta samalla tavalla kuin monet muut ärsykkeet nykyisessä, nopeassa ja pikavoittoja tarjoavassa ympäristössä, jossa nykyisin elämme. Juuri tässä piilee kuitenkin liikkumisen yksi tärkeimmistä voimavaroista: tylsyys – ja ennen kaikkea kyky sietää sitä.
Tylsyys on aivoille arvokasta
Liikkuminen, oli se sitten varsinaista liikuntaa tai arkiliikuntaa, on tutkitusti yksi tehokkaimmista tavoista kohottaa mielialaa ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Säännöllinen liike lisää esimerkiksi dopamiinin, serotoniinin ja endorfiinien toimintaa sekä tukee aivojen stressinsäätelyjärjestelmää.
Vaikutus ei aina tunnu välittömästi liikkeen aikana, mutta usein se tulee esiin hieman viiveellä. Liikkumisen jälkeen olo on rauhallisempi, ajatukset selkeämmät ja mieliala tasapainoisempi. Ajan myötä nämä vaikutukset alkavat kertyä ja muodostavat merkittävän perustan hyvinvoinnille.
Ärsyketulva tekee meistä kärsimättömiä
Samalla on hyvä huomata, että olemme viime vuosina tottuneet jatkuvaan ärsyketulvaan. Älypuhelimet, viestit, uutiset ja jatkuva moniajo ovat tehneet arjestamme entistä pirstaleisempaa. Tieto ja ärsykkeet seuraavat meitä kaikkialle.
Tämä jatkuva viriketulva on tehnyt meistä myös kärsimättömämpiä ja herkempiä välttämään tylsyyttä. Hetket, joissa ei tapahdu mitään erityistä, tuntuvat helposti epämukavilta. Ironista kyllä, juuri nämä niin sanotut tylsät hetket ovat aivoille erittäin arvokkaita.
Niiden aikana ajatukset jäsentyvät, mieli saa tilaa hengittää ja luovuus pääsee esiin. Aivot tarvitsevat tällaisia hetkiä palautuakseen jatkuvasta informaatiotulvasta. Liikkuminen on yksi parhaista ja samalla terveellisimmistä tavoista luoda näitä hetkiä arkeen.
Liike selkeyttää ajatuksia
Moni tunnistaa varmasti tilanteen, jossa päässä pyörii paljon ajatuksia ja tuntuu, etteivät asiat loksahda paikoilleen. Ajatukset kiertävät kehää eikä ratkaisua tunnu löytyvän.
Usein jo noin kymmenen minuutin kävely riittää siihen, että ajatukset alkavat selkiytyä. Kun liikettä jatkaa pidempään, mieli rauhoittuu entisestään ja kokonaisuudet alkavat hahmottua selkeämmin. Liikkeen rytmi auttaa jäsentämään ajatuksia tavalla, jota paikallaan istuminen harvoin tekee.
Tämä on yksi liikkumisen aliarvostetuimmista hyödyistä: keho liikkuu, mutta samalla mieli saa tilaisuuden järjestellä asioita uudelleen.
Vähemmän ärsykkeitä, enemmän tilaa ajatuksille
Tästä syystä liikkumisen yhteydessä kannattaa joskus tietoisesti vähentää muita ärsykkeitä. Musiikki, podcastit ja äänikirjat voivat tehdä lenkistä tai ulkoilusta vähemmän yksitoikkoista, mutta samalla ne vievät sen hetken, jossa ajatukset muuten saisivat rauhassa kulkea omia polkujaan.
Kun tavoitteena on maksimoida liikkumisen psykologinen hyöty, kannattaa ainakin osan ajasta liikkua ilman kuulokkeita – pelkästään omien ajatusten kanssa. Luonnon äänet, hengitys ja askelten rytmi riittävät usein yllättävän hyvin. Tällöin tylsyys ei ole ongelma, vaan merkki siitä, että mieli saa juuri sitä tilaa, jota se tarvitsee.
Palkinto tulee usein hieman viiveellä
Liikkumisen todellinen palkitsevuus ei siis aina synny itse suorituksen aikana. Usein palkinto tulee hieman myöhemmin: selkeämpinä ajatuksina, parempana mielialana ja tietyllä tavalla kevyempänä olotilana.
Kun tämän oppii tunnistamaan, liikunta ei enää näyttäydy pelkkänä velvollisuutena tai suorituksena. Sen sijaan siitä tulee keino voida paremmin ja tasapainottaa arkea.
Tämä oivallus voi toimia myös tärkeänä kimmokkeena liikkumisen jatkuvuudelle. Kun liike alkaa tuottaa hyvää oloa sekä keholle että mielelle, siitä muodostuu helpommin rutiini – sellainen, joka tukee terveyttä sekä fyysisesti että psyykkisesti pitkällä aikavälillä.
Tämä artikkeli on osa Hyvän elämän lähde -kokonaisuutta.
Artikkelin kirjoittaja on valmentaja & yrittäjä Antti Hagqvist, jonka tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan vuoden 2030 loppuun mennessä 10 % enemmän kuin vuonna 2025.
