Kuka alussa hosuu, se lopussa väsyy – kuinka aloitan liikunnan järkevästi?
Suurin este ihmisten liikunnan harrastamiselle ja sen jatkuvuudelle on se, että tavoitteet liikuntamäärille ja intensiteetille asetetaan alussa liian korkealle. Määrällisesti ja laadullisesti reipas liikunta on meidän terveydellemme, elinvoimaisuudelle ja fyysiselle kunnolle hyväksi, mutta liikunnan aloituksessa on hyvä muistaa maltti.
Kun liikuntakärpänen on ajatuksen tasolla päässyt puraisemaan, se on hyvä uutinen. Kaikki lähtee liikkeelle ajatuksista, mutta muutosta ei synny ilman ensimmäistä askelta. Ensimmäiset askeleet kannattaa tehdä järkevästi, ei tunteiden vallassa. Jos liikuntaa ei ole aikaisemmin harrastanut, liikkeelle kannattaa lähteä pienillä muutoksilla. Sellaiset tavoitteet ja muutokset, jotka muuttuvat nopeasti rutiineiksi ja sitä kautta osaksi arkea, takaavat varmemmin liikunnallisen elämäntavan syntymisen.
20 minuuttia kerrallaan
Otetaan ajatusleikki, jossa passiivinen ihminen saa Salkkareiden mainoskatkolla ajatuksen liikunnasta. Tällöin hyvä tavoite voi alkuun olla kävellä kolme kertaa viikossa 20 minuutin ajan. Pieneltä kuulostava määrä on joka viikko tunnin verran enemmän liikuntaa kuin aikaisemmin. Vuositasolla tämä tarkoittaa yli 50 tuntia liikuntaa.
Moni voi miettiä tässä vaiheessa, että määrä on vähäinen, mutta muutos entiseen on varsin merkittävä. Ja mikä parasta, tuon muutoksen tekeminen on mahdollista lähes kaikille. Maltillinen muutos muuttuu paljon helpommin tavaksi ja rutiiniksi, kuin se, että sohvan pohjalta singahtaa suoraan kolmesti viikossa salille ja lisäksi useita kertoja hiihtoladulle tai lenkkipolulle. Kovalla tahdonvoimalla tuota jaksaa muutaman viikon, mutta usein jo ensimmäinen vastoinkäyminen saa kamelin selän katkeamaan. Ja taas sohva kutsuu: ”Ei minusta ollut taaskaan liikkujaksi.”
Rutiinit ratkaisevat
Tahdonvoima on osittain yliarvostettua, sillä rutiinit ja tavat ratkaisevat sen, pystymmekö muutokseen vai emme. Tahdonvoima on vain starttimoottori, joka saa meidät liikkeelle, mutta vain rutiinit ja tavat pitävät meidät pysyvästi liikkeellä. Mitä nopeammin liikunnasta tulee tapa ja rutiini, sitä varmemmin liikkuminen jatkuu. Mitä loivemman lähdön ottaa, sitä varmemmin näin myös tapahtuu.
Kun nyt päätät aloittaa liikunnan harrastamisen, aseta alkuun niin maltilliset tavoitteet kuin uskallat ja kehtaat. Kun alkumäärästä, esimerkiksi kolme kertaa 20 minuutin kävelystä viikossa, tulee rutiini ja tapa olla sekä elää, huomaat varmasti jo muutaman viikon jälkeen hyödyt.
Oleellista on pysyä liikkeessä
Kun saamme onnistumisia, on luontaista lähteä hakemaan lisähyötyjä ja uusia onnistumisia. Kun ensimmäiset hyödyt ja onnistumiset ovat saavutettu, voit lisätä yhden kerran viikossa kävelylenkin päälle 10 minuuttia lihaskuntoa. Tällä kaavalla, askel kerrallaan, löydät varmasti paremmin liikunnallisen elämäntavan, kuin sillä iltapäivälehdestä tutulla kaavalla, jossa sohvaperunasta muututtiin kahdessa kuukaudessa 10 tuntia viikossa treenaavaksi kestävyysliikkujaksi.
Unelmia ja tavoitteita on hyvä olla, mutta niiden toteuttamiselle on annettava aikaa. Liikunnallisen elämäntavan ei pidä koskaan olla mikään ”kesäksi kuntoon -projekti”, vaan loppuelämän mittainen päätös. Tavoitteet ja unelmat voivat matkan aikana elää ja muuttua, mutta oleellista on pysyä liikkeessä, vaikka siinä maltillisessa ja vähäpätöiseltä tuntuvassakin liikkeessä.
Tämä artikkeli on osa Hyvän elämän lähde -kokonaisuutta.
Artikkelin kirjoittaja on valmentaja & yrittäjä Antti Hagqvist, jonka tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan vuoden 2030 loppuun mennessä 10 % enemmän kuin vuonna 2025.
