Ympäristövastuu
Katsaus tytäryhtiö Aqua Palvelu Oy:n toimintavuoteen
Vesihuoltopalvelut toimivat vuoden 2025 aikana luotettavasti koko laajalla, lähes 170 000 asukasta käsittävällä toiminta-alueella. Vuosi oli ensimmäinen, kun Aqua Palvelu tuotti vesihuollon operatiiviset palvelut myös Heinolan kaupungin alueelle.
Yhteistyö Heinolan kanssa sujui mainiosti ja vuoden kuluessa huomattiin, että sopimuksen molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Ottamalla käyttöön Aqua Palvelun ja naapurikuntien, tässä tapauksessa Heinolan parhaita operointikäytäntöjä, toimintatapoja saatiin edelleen kehitettyä tehokkaampaan, turvallisempaan ja vastuullisempaan suuntaan.
Yksi esimerkki kehityksestä liittyy jätevedenpuhdistuksessa käytettäviin kemikaaleihin; Heinolassa saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia, jota ei aikaisemmin Lahden laitoksilla ole käytetty. Sen sopivuus Lahti Aquan puhdistamoille selvitettiin opinnäytetyönä ja loppuvuodesta aloitettiin koekäyttö Lahdessa Nastolan puhdistamolla. Mainittakoon, että opinnäytetyön teki eräs Aqua Palvelun työntekijä suorittaen samalla insinööritutkinnon työn ohessa.
Heinola puolestaan sai sopimuksen myötä vesihuollon operointiin lisää resurssia ja erikoisosaamista. Vuoden aikana päivitettiin Heinolaan vesihuollon tärkeimmät viranomaissuunnitelmat eli talousveden laadun valvontatutkimusohjelma sekä vesihuollon varautumissuunnitelma. Molemmat asiakirjat ovat nyt uusimpien vaatimusten mukaisia ja yhteensopivia Lahti Aquan alueellisen vesihuollon kanssa. Myös häiriötilanteiden hoitaminen Heinolassa työajan ulkopuolella sujuu nyt entistä turvallisimmin ja ripeämmin laajan ja osaavan varallaoloryhmän ansiosta. Mahdollisissa häiriötilanteissa esimerkiksi viestintä tapahtuu ajantasaisesti Lahti Aquan tekstiviestijärjestelmän ja nettisivujen kautta, kun vastuuhenkilöt ja osaaminen ensitiedotteen laatimiseksi on jokaisessa varallaoloryhmässä huomioitu 24/7.
Työmenetelmien uudistumiseen haettiin lisää innovaatioita yhteistyössä paikallisen LAB-korkeakoulun kanssa. Opiskelijoiden insinöörityönä valmistui kaksi käytännönläheistä tuotosta, joiden myötä digitaalisuutta ja IoT-laitteita voidaan hyödyntää entistä enemmän viemäriverkoston tutkimuksessa ja valvonnassa.
Vesihuolto on osa kriittistä infraa, jonka toimivuuteen ja suojaamiseen on kiinnitettävä nykytilanteessa aiempaa enemmän huomioita. Kokonaisturvallisuutta edistettiinkin aktiivisesti yhteistyössä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Erityisinä painopisteinä olivat kyberturvallisuus ja vesihuoltokohteiden fyysinen turvallisuus. Vuoden aikana yhtiöön valmistui myös oman työntekijän toimesta opinnäytetyö ”Erään vesihuoltoalan organisaation kokonaisturvallisuuden johtamisen kehittäminen”, jossa tehdyistä havainnoista saadaan suuntaviivoja turvallisuuden kehittämiseen tulevina vuosina.
Suurin kiitos hyvin sujuneesta vuodesta kuuluu kehitysmyönteiselle henkilöstölle, jonka ansioista vesihuolto toimii koko alueella luotettavasti ja toiminta-alueen laajeneminen Heinolaan sujui joustavasti ja turvallisesti.
Yhteistyöterveisin,
Hannu Mustonen
tytäryhtiö Aqua Palvelun toimitusjohtaja
Turvallinen talousvesi varmistetaan ennakoinnilla ja huolellisuudella
Lahden seudun ensiluokkainen pohjavesi antaa loistavan lähtökohdan vedentuotannolle koko operointialueellamme. Vuonna 2025 tuotetun veden määrä lahtelaisille oli 8,2 milj. m3, hollolalaisille 0,97 milj. m3, iittiläisille 0,27 milj. m3 ja heinolalaisille 1,0 milj. m3.
Vuonna 2025 otimme omavalvonnan näytteitä Lahdessa 500, Hollolassa 400, Iitissä 50 ja Heinolassa 120 kpl. Lisäksi verkostoista otettiin viranomaisen näytteitä noin 160 kpl. Uutena valvonnassa huomioitiin talousvesiasetuksen muutoksen myötä talousvedestä tarkkailtavaksi tulleet yhdisteet mm. PFAS-yhdisteet.
– Säännöllisellä näytteenotolla valvomme, että veden laadussa ei tapahdu yllättäviä muutoksia. Havaittuihin riskitekijöihin ja poikkeamiin päästään reagoimaan nopeasti ammattitaitoisen henkilöstön ja varallaolon laajan osaamisen avulla, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun vedentuotannon ja mittaroinnin käyttöpäällikkö Venla Avelin.
Lisäksi säännölliset kuntotarkastukset, laitteiden ja säiliöiden huollot sekä 24/7 tapahtuva etävalvonta auttavat meitä ennaltaehkäisemään häiriötilanteita. Ennakoivalla kunnossapidolla ja veden käsittelyllä vaikutetaan myös siihen, että vedenlaatuhäiriöitä esiintyisi mahdollisimman vähän.
– Teemme riskinarviointia säännöllisesti, mikä auttaa meitä tunnistamaan haavoittuvuuksia ja laitosten kunnossapidon kehityskohteita. Näillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus vesihuollon kokonaisturvallisuuden kannalta, mainitsee Avelin.
Lisäksi kehitämme varautumistamme aktiivisesti ja osallistuimme vuoden 2025 aikana useampaan vesihuollon häiriötilanneharjoitukseen. Osaamisestamme ja parhaista käytännöistä hyötyy luonnollisesti kaikki toimijat operoimillamme alueilla. Vuoden aikana päivitimme mm. Heinolan vesilaitoksen valvontatutkimusohjelman sekä Hollolan ja Heinolan vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelmat.
CASE
Panostimme sujuvaan asiakaskokemukseen etäluettavien vesimittarien vaihdossa
Vuonna 2025 vaihdoimme Lahdessa, Hollolassa ja Iitissä yhteensä 3000 mekaanista vesimittaria etäluettaviin mittareihin. Mittarinvaihdot toteutettiin sujuvalla ja asiakaslähtöisellä prosessilla. Asiakkaat saivat tekstiviestillä linkin ajanvaraukseen, jossa sopivan vaihtoajan valitseminen onnistui helposti ja nopeasti. Asiakaspalvelun parantamiseksi tarjolla oli myös ilta-aikoja, jotta mittarinvaihto voitiin ajoittaa jokaiselle asiakkaalle sopivaan ajankohtaan.
Onnistuneen asiakaskokemuksen taustalla ovat ajallaan saapuvat ja ammattitaitoiset mittarinvaihtajamme.
– Olemme saaneet paljon positiivista palautetta asiakkailta niin sujuvasta ajanvarauskäytännöstä kuin asentajien ammattitaidosta ja asiakaspalveluhenkisyydestä, kertoo tytäryhtiö Aqua Palvelun vedentuotannon ja mittaroinnin käyttöpäällikkö Venla Avelin.
Sujuva toimintamalli tehosti myös sisäistä työtä. Työnjohdon aikaa säästyi, kun ajanvaraukset ja asentajien ohjaus hoidettiin digitaalisesti. Sähköiset kalenterit kulkevat asentajilla mukana mobiilisti, ja mittarin kytkentä laskutukseen onnistuu suoraan mobiilisovelluksella paikan päällä.
Vesihuoltoverkoston kuntoa seurataan monin eri tavoin
Operoimillamme alueilla on vesijohtoverkostoa yhteensä noin 1600 km sekä jäte- ja hulevesiviemäriverkostoa noin 2100 km. Lisäksi huolehdimme yli 450 jätevedenpumppaamon toiminnasta.
Viemäriverkoston toimintaa seurataan jatkuvasti valvontajärjestelmän avulla. Järjestelmä hyödyntää jätevedenpumppaamoista ja viemäriverkostosta saatavaa IoT‑pinnanmittausdataa, jonka pohjalta se tunnistaa koneoppimisen avulla verkoston poikkeamia, kuten tukoksia ja eri alueiden vuotovesiä. Tällä hetkellä verkostossa on käytössä 35 IoT‑mittauspistettä, jotka auttavat havaitsemaan mahdollisesti kehittyviä ongelmia jo ennakkoon.
– Automaattisen datan analysoinnin lisäksi ammattitaitoinen henkilöstömme tarkasti viemäriverkostoa tv‑kuvauksilla noin 15 kilometriä ja suoritti Zoom‑tutkimuksia lähes 45 kilometrin matkalta. Lisäksi jätevedenpumppaamoilla teimme säännöllisiä ennakkohuoltopesuja noin 560, kertoo Aqua Palvelun verkostopäällikkö Sauli Pihamaa.
Vuotovesiprosentit kuvaavat vesijohto‑ ja viemäriverkoston kuntoa
Vesijohtoverkoston toiminnallista kuntoa kuvataan vuotovesiprosentilla, joka kertoo, kuinka suuri osa verkostoon johdetusta vedestä vuotaa sen ulkopuolelle. Vuonna 2025 vesijohtoverkoston vuotovesiprosentti oli Lahdessa 4,5 %, Hollolassa 16,3 %, Iitissä 11,5 % ja Heinolassa 12,6 %.
Vesijohtoverkoston vuotavuus on koko toiminta‑alueellamme valtakunnalliseen tasoon verrattuna hyvä, sillä Suomen keskimääräinen vuotovesiprosentti on noin 20 %.
Vuotojen lukumäärä ei yksin selitä vuotovesiprosenttia. Ennakoivalla kunnossapidolla, tutkimuksilla ja verkoston jatkuvatoimisella valvonnalla vaikutetaan keskeisesti siihen, että vesijohtovuodot ja vuotovesiprosentti saadaan pysymään maltillisella tasolla.
Myös viemäriverkoston toiminnallista kuntoa arvioidaan vuotovesiprosentin avulla, joka kuvaa kuinka paljon sade‑ ja sulamisvesiä pääsee jätevesiviemäriin. Vuonna 2025 viemäriverkoston vuotovesiprosentit olivat Lahdessa 35,8 %, Hollolassa 28,0 %, Iitissä 59,0 % ja Heinolassa 47,7 % valtakunnallisen keskiarvon ollessa yli 40 %.
Viemäriverkoston vuotovesimääriin vaikuttaa verkoston kunnon lisäksi kuitenkin myös sää, erityisesti sadanta. Vuonna 2025 sademäärä oli hieman edellisvuotta pienempi ja Lahden mittauspisteellä sademääräksi mitattiin 585 mm, kun vuotta aiemmin se oli 677 mm.
Jätevesien käsittelymäärät operoimillamme alueilla
Jätevedenpuhdistamoilla on ympäristölupa, joissa puhdistamoille on asetettu käsittelyvaatimukset. Puhdistamoiden toimintaa, puhdistustuloksia sekä purkuvesistöön johdettavaa kuormitusta tarkkaillaan säännöllisesti ja tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle säännöllisesti toteutettavan velvoitetarkkailuraportoinnin kautta.
Vuonna 2025 käsittelimme jätevesiä toiminta-alueemme viidellä puhdistamolla merkittäviä määriä. Suurimmilla laitoksilla, Lahden Ali‑Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoilla, jätevettä käsiteltiin yhteensä 11,6 milj. m3. Maaliskuusta alkaen myös Kärkölän jätevedet 247 tm3 johdettiin Ali‑Juhakkalaan.
Lisäksi jätevettä käsiteltiin Nastolassa 1,2 milj. m3 ja Heinolassa 1,9 milj. m3. Hollolan jätevedet ohjautuivat pääosin Lahteen Hämeenkosken jätevedenpuhdistamolla käsiteltyä jätevesimäärää lukuun ottamatta, mikä oli 82 tm3. Iitissä jätevedet johdettiin Vuolenkosken alueelta Lahteen ja muilta osin Kouvolaan.
Uusi digitaalinen järjestelmä selkeyttää laitosten kunnossapitoa
Ympäristövastuullinen toiminta vesihuollossa edellyttää korkeaa toimintavarmuutta ja ennakoivaa kunnossapitoa. Näiden tavoitteiden tueksi otimme vuonna 2025 jätevedenpuhdistamoilla ja vedentuotannon laitoksilla käyttöön digitaalisen kunnossapitojärjestelmän Spotilla. Spotilla korvasi aiemmin käytössä olleen järjestelmän ja kokoaa laitteiden huolto- sekä korjaustoimenpiteet keskitettyyn ja ajantasaiseen näkymään.
– Spotilla tukee sekä ennakkohuoltojen suunnitelmallista toteutusta että havaintojen ja vikojen systemaattista kirjaamista. Yhdenmukaiset toimintatavat helpottavat kunnossapitoa kaikilla laitoksilla ja parantavat kokonaisuuden hallintaa, mainitsee Aqua Palvelun jätevedenpuhdistuksen käyttö- ja työsuojelupäällikkö Anni Meiseri.
Järjestelmän merkittävimpiä uudistuksia ovat mobiilikäyttöliittymä kunnossapidon henkilöstölle sekä ulkopuolisille urakoitsijoille suunnattu rajattu käyttöliittymä. Niiden ansiosta huoltotoimenpiteet, turvallisuusohjeet ja havaintojen kirjaaminen ovat käytettävissä suoraan kentällä, mikä parantaa tiedon ajantasaisuutta, työn laatua ja reagointia poikkeamatilanteissa.
Pelastussuunnitelmien päivitystyö vahvistaa vesihuollon kokonaisturvallisuutta
Vuoden 2025 aikana yhtiössä toteutettiin pelastussuunnitelmien laaja päivitystyö. Pelastussuunnitelmien laatimisvelvoite perustuu pelastuslakiin (379/2011), ja niiden tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden syntymistä sekä suojata alueella olevia henkilöitä, ympäristöä ja omaisuutta. Pelastussuunnitelmien rakennetta ja sisältöä päivitettiin päivitystyön yhteydessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön oppaiden ja ohjeiden mukaisesti.
Päivitykset kattoivat yleisen osan lisäksi toiminta‑alueen jätevedenpuhdistamot, vedenottamot ja vesitornit. Pelastussuunnitelmien pohjaksi laadittiin työpajoissa kohdekohtaiset riskienarvioinnit, joissa tunnistettiin kunkin kohteen keskeiset riskit. Pelastussuunnitelmien rinnalla yhtiöllä on varautumissuunnitelma, jonka periaatteet on huomioitu päivitystyössä.
– Kokonaisuus tukee nyt entistä paremmin vesihuollon turvallista, häiriötöntä ja ympäristövastuullista toimintaa, kertoo Meiseri.
CASE
Päivitimme koko vesihuollon riskienhallinnan
SSP (Sanitation Safety Plan) on jätevesihuoltoon suunnattu riskinhallintajärjestelmä, jonka avulla tunnistetaan ja hallitaan jätevesihuollon eri vaiheisiin liittyviä riskejä. Vuonna 2025 päivitimme kokonaisuudessaan Lahden ja Hollolan jätevesihuollon riskinarvioinnit, jotka oli alun perin laadittu vuosina 2016–2017. Lahden ja Hollolan päivitysten lisäksi laadimme uutena kokonaisuutena SSP-riskienarvioinnin Heinolaan. Järjestelmä kattaa koko jätevesihuollon ketjun – syötteet, viemäröinnin, jätevedenpumppaamot, jätevedenpuhdistamot sekä näitä tukevat toiminnot.
WSP (Water Safety Plan) on puolestaan vesilaitosten riskienhallinnan työkalu, jonka avulla arvioidaan ja hallitaan koko vedentuotannon toimintaympäristöön ja vedentuotantoketjuun liittyviä riskejä talousveden laadun turvaamiseksi. WSP pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelemaan malliin ja se on Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu työkalu vesihuoltolaitoksille. Lahdessa WSP‑riskinarvioinnit tehtiin ensimmäisen kerran vuosina 2016–2017, ja vuonna 2025 ne päivitettiin kokonaisuudessaan vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.