Taloudellinen vastuu
Veden myynnissä ja laskutetun jäteveden määrässä nousua
Vuonna 2025 veden myynti kasvoi kaikilla operoimillamme alueilla. Lahdessa vettä myytiin yhteensä 7,6 milj. m3, mikä oli 1,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myynti kasvoi myös Hollolassa ja Iitissä: Hollolassa veden myynti oli 0,80 milj. m3 ja Iitissä 0,24 milj. m3.
Laskutetun jäteveden määrä lisääntyi Lahdessa 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli yhteensä 7,6 milj. m3. Hollolassa laskutetun jäteveden määrä oli 0,77 milj. m3 ja Iitissä 0,20 milj. m3.
Veden myynnin kehitys asiakasryhmittäin
Veden myynnin kehitys vaihteli asiakasryhmittäin: omakotitaloasukkaiden veden myynti laski hieman, 0,6 % edellisvuoteen verrattuna, kun taas rivi‑ ja kerrostaloasujien veden myynti kasvoi maltillisesti noin prosentin. Teollisuudessa veden myynti lisääntyi 1,5 %, ja palvelusektorilla veden myynti pysyi edellisen vuoden tasolla.
Asukkaan vedenkulutus
Lahtelaiset käyttivät vettä vuorokaudessa keskimäärin 114 litraa asukasta kohden. Asukkaan vedenkulutus oli maltillisinta Heinolassa, ja eniten vettä käytettiin Iitissä 130 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Asukkaan vedenkulutus eroaa ominaiskulutuksesta siten, että asukkaan vedenkulutuksessa ei ole huomioitu palveluiden ja teollisuuden käyttämää vesimäärää.
Saimme asiakkaiksemme heinolalaiset
Vuonna 2025 saimme asiakkaiksemme heinolalaiset ja aloimme vastaamaan Heinolan kaupungin vesihuoltopalveluista ja asiakaspalvelusta.
Ensimmäisenä operointivuotena veden myynti Heinolassa oli 0,91 milj. m³ ja jätevettä laskutettiin 0,98 milj. m³. Yhteistyö Heinolan kaupungin kanssa alkoi kuitenkin jo edeltävänä vuonna 2024, kun aloimme hoitamaan Heinolan vesilaitoksen vesilaskutusta.
Rakentamisen hidas elpyminen näkyi liittyjämäärissä
Vuonna 2025 rakentamisen elpyminen eteni odotettua hitaammin. Asuntokysyntä ei palautunut riittävästi, rahoitusolot pysyivät tiukkoina ja markkinoilla oli runsaasti myymätöntä asuntokantaa. Talouden yleinen epävarmuus heikensi investointihalukkuutta ja maailmankaupan jännitteet sekä turvallisuuspoliittinen tilanne lisäsivät varovaisuutta ja hidastivat uusien hankkeiden käynnistymistä.
– Vaikka merkkejä elpymisestä nähtiin erityisesti toimitilarakentamisessa, kokonaisuutena vuosi jäi rakentamisen osalta vielä alavireiseksi. Tämä näkyi myös uusien vesihuoltoliittymien määrässä. Lahdessa uusien liittyjien määrä kasvoi hieman ollen 72, mutta parhaimmillaan uusia liittyjiä on ollut noin kolminkertainen määrä, mainitsee Lahti Aquan asiakkuusjohtaja Soile Toivonen.
Vesihuoltomaksut ovat Lahdessa keskimääräistä edullisempia valtakunnalliseen tasoon verrattuna
Vesihuoltomaksujen tarkoituksena on kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Vertaamme vesi-, jätevesi- ja perusmaksun suuruutta vuosittain vastaavankokoisiin vesilaitostoimijoihin Suomessa.
Vesihuoltomaksut Lahdessa olivat vuoden 2025-26 vaihteessa alle valtakunnallisen keskitason ja noin 6 % alle keskiarvon vertailuryhmän muihin suuriin vesilaitostoimijoihin verrattuna. Vertailussa oli Lahden lisäksi mukana Oulu, Joensuu, Hämeenlinna, Tampere, Pori, Turku, Kuopio, Lappeenranta, Rovaniemi, Jyväskylä ja Seinäjoki.
CASE
Kehitimme uuden palvelun etäluettavan vesimittaridatan välittämiseksi yritysten ja taloyhtiöiden omiin järjestelmiin
Lahti Aquan tarjoama rajapintapalvelu mahdollistaa vesimittareiden etäluennan ilman manuaalisia työvaiheita. Mittaustiedot siirtyvät automaattisesti LoRaWAN‑ tai NB‑IoT‑teknologian kautta Lahti Aquan tietovarastoon ja edelleen suoraan asiakkaan omiin kiinteistöhallinta‑ ja automaatiojärjestelmiin. Ratkaisu säästää aikaa, vähentää inhimillisten virheiden riskiä ja varmistaa ajantasaisen ja luotettavan mittausdatan saatavuuden. Palvelu soveltuu erityisesti isännöinnin ja kiinteistöautomaatioratkaisujen tarpeisiin ja tukee jatkossa paremmin vastuullista ja dataperusteista kiinteistönhallintaa.
Verkostosaneeraus perustuu realistiseen investointiohjelmaan
Saneerausinvestoinneilla varmistamme asiakkaillemme hyvän veden laadun sekä verkoston häiriöttömän toiminnan. Saneerausta ohjaa uskottava ja realistinen pitkän aikavälin investointiohjelma, jonka avulla osaamme kohdistaa saneeraustoimet oikeisiin paikkoihin.
Verkostojen lisäksi investoinnit kohdistuivat vuonna 2025 jätevedenpumppaamoihin sekä talousveden tuotantolaitoksiin ja jätevedenpuhdistamoihin. Investointien kokonaissumma oli noin 9,4 milj. euroa.
– Vuonna 2025 uusien vesihuoltoverkostojen rakentaminen oli vähäistä ja pystyimme keskittymään verkostojen saneeraukseen. Verkostoja saneerattiin Lahdessa noin 15 km, yhteensä 5,2 milj. eurolla. Merkittävimmät saneerauskohteet sijoittuivat Kankolan alueelle, Vanharadankadun alueelle ja Katsastajan-Lepistönkadulle, kertoo Lahti Aquan tekninen johtaja Janne Mäki-Petäjä.
Asiakkaille näkyvimmät vesihuoltohäiriöt ovat yleensä verkoston vuodoista johtuvat äkilliset vesikatkot
Lahti Aquan omistaman vesihuoltoverkoston pituus on yhteensä noin 2150 km.
– Vuonna 2025 korjasimme koko toiminta-alueella yhteensä 39 runkovesijohtovuotoa, joista noin puolet havaitsimme automaattisen valvonnan ja kenttätutkimusten avulla. Verkostojen ennakoivalla kunnossapidolla saimme vuodot korjattua pienin asiakasvaikutuksin, mainitsee tytäryhtiö Aqua Palvelun verkostopäällikkö Sauli Pihamaa.
Tämän lisäksi testasimme 600 runkovesijohdon sulkuventtiilin toimivuuden. Kun toimivat venttiilit ovat ennalta tiedossa, mahdollisissa häiriötilanteissa verkosto saadaan nopeammin hallintaan ja korjaustyöt aloitettua.
CASE
Hyödynnämme verkostojen kuntoindeksilaskentaa saneerauskohteiden määrittelyssä
Vesihuoltoverkostojen saneeraustarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa niin Lahdessa kuin koko Suomessa, kun 1960-1970 luvuilla rakennettu vesihuolto tulee elinkaarensa päähän. Koska vesihuoltoverkostot sijaitsevat maan alla, ei niiden kuntoa voi helposti tarkastella. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että saneeraukset kohdistetaan mahdollisimman tarkasti oikeisiin paikkoihin.
Lahti Aquassa on ollut käytössä saneerauskohteiden priorisointityökalu. Nyt tätä työkalua on kehitetty edelleen siten, että putkien iän, materiaalin, kuntotietojen, toteutuneiden putkirikkojen, vuotavuuden sekä sijainnin perusteella työkalu priorisoi putkiosuudet saneeraustarpeen mukaan. Jatkossa tulokset voidaan esittää paikkatietopohjaisesti päätöksenteon tueksi, jolloin investoitavat rahat saadaan kohdistettua kustannustehokkaasti oikeisiin verkoston osiin.
CASE
Vanha vedenottamo sai uuden elämän saneerauksen myötä
Saneerasimme 1960-luvulla rakennetun ja käyttöikänsä päähän tulleen vedenottamon, jonka tontilla oli kaksi vedenottokaivoa ja käsittelyrakennus. Saneerauksessa vedenottokaivot kunnostettiin ja vanha käsittelylaitos purettiin. Vedenottamolle rakennettiin kalkkikivisuodattimet veden alkalointia varten, alavesisäiliö ja uusi vedenkäsittelyrakennus. Toimivan yhteistyön ansiosta työt urakoitsijan kanssa saatiin tehtyä ilman häiriötä vedenjakelussa. Investoinnin suuruus oli kokonaisuudessaan noin 0,75 milj. euroa.