PFAS-yhdisteet talousvedessä
02.12.2024 16:47
Suomessa talousveden laatua valvotaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti säännöllisesti viranomaisvalvonnassa, jonka lisäksi tehdään jatkuvaa vesihuoltolaitosten omavalvontaa. Suomen lainsäädäntö (Talousvesiasetus) määrittää talousveden laadulle terveysperusteisesti eri muuttujien laatuvaatimukset, jotka on asetettu asiantuntijoiden toimesta. Laatuvaatimukset noudattavat EU:n juomavesidirektiivin vaatimuksia.
Per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS-yhdisteet) päätyvät talousveteen vedenhankintaan käytettävistä raakavesistä. Talousveden tämänhetkiseen kansalliseen raja-arvoon verrattuna merkityksellisiä määriä PFAS-yhdisteitä on kansainvälisen kokemuksen perusteella päätynyt raakavesiin paloharjoitusalueilta, lentokentiltä ja teollisuudesta. Lahti Aquan asiakkaat käyttävät talousvetenään pohjavettä.
Mitä PFAS-yhdisteet ovat?
PFAS-yhdisteitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa niiden vettä, likaa ja rasvaa hylkivien ominaisuuksien vuoksi. Lisäksi PFAS-yhdisteitä käytetään palonestoaineina joissain sisustustekstiileissä sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteissa. Tunnetuimpia PFAS-yhdisteiden käyttökohteita ovat paistinpannut, vettä hylkivät tekniset vaatteet ja suksivoiteet. Lisäksi PFAS-yhdisteitä käytetään mm. sammutusvaahdoissa, kaivos- ja öljynporausteollisuudessa käytettävissä pinta-aktiivisissa aineissa, lattiavahoissa ja hyönteismyrkyissä.
Perfluorioktaanisulfonaatti (PFOS) on ollut yksi käytetyimmistä PFAS-yhdisteistä. PFOS-yhdisteiden käyttöä on rajoitettu vuodesta 2006 alkaen. Valmistajat ovat korvanneet yhdisteet pääasiassa lyhyempiketjuisilla PFAS-yhdisteillä. On kuitenkin havaittu, että lyhytketjuisillakin PFAS-yhdisteillä on haitallisia ominaisuuksia ja PFAS-yhdisteiden käyttörajoituksia on laajennettu ja niitä on tarkoitus laajentaa edelleen.
PFAS-yhdisteille on asetettu terveysperusteinen raja-arvo
PFAS-yhdisteiden esiintyminen raakavesissä sekä niiden aiheuttamat, altistumiseen liittyvät terveysvaarat otettiin huomioon vuoden 2021 alussa voimaantulleessa juomavesidirektiivissä. EU-tasolla on asetettu ensimmäisen kerran raja-arvo juomavedessä mahdollisesti esiintyville PFAS-yhdisteille vuoden 2021 alussa voimaantulleen juomavesidirektiivin myötä. Suomessa juomavesidirektiivin vaatimukset PFAS-yhdisteille on sen sijaan asetettu vuoden 2023 alussa voimaan astuneessa talousvesiasetuksen muutoksessa tarkoittaen, että PFAS-yhdisteet tulee sisällyttää talousvettä toimittavan laitoksen talousveden viranomaisvalvontaan viimeistään 12.1.2026.
Talousvesiasetus edellyttää, että 20 juomavesidirektiivissä määritellyn PFAS-yhdisteen summapitoisuus ei saa olla suurempi kuin 0,10 µg/L (100 ng/L). Suomessa ei ole ennättänyt kertyä laaja-alaisempaa tietoa PFAS-yhdisteiden esiintymisestä talousvedessä ennen lainsäädännön muutoksen voimaanastumista.
Juomavesidirektiivin raja-arvojen määrittelyn jälkeen Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on julkaissut raportin, jossa tarkasteltiin PFAS-yhdisteiden elintarvikkeiden välityksellä aiheuttamaa riskiä ihmisten terveydelle. Raportissa esitetyn turvallisen altistumisen raja neljälle PFAS-yhdisteelle (PFAS-4: PFOA, PFOS, PFNA, PFHxS) johtaa esitettyjen laskelmien mukaan näiden aineiden osalta huomattavasti alhaisempaan raja-arvoon juomavedessä, kuin juomavesidirektiivin raja-arvo. EFSA:n raportti on aiheuttanut useissa EU-maissa julkisen keskustelun ja johtanut kansallisesti asetettuihin PFAS-yhdisteiden raja-arvoihin. Euroopan komissio on tilannut WHO:lta selvityksen, joka tarkastelee tarvetta muuttaa ja tiukentaa juomavesidirektiivin PFAS-yhdisteiden raja-arvoja.
PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia tutkitaan parhaillaan valtakunnallisesti
Suomessa raakavesistä mitattujen PFAS-yhdisteiden pitoisuuksien perusteella ei pidetä todennäköisenä, että Suomen talousvesistä löytyisi talousvesiasetuksen nykyiset, juomavesidirektiivin mukaiset raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia. Tätä tukee myös alustavat tulokset, joita on saatu Vesilaitosyhdistyksen käynnissä olevan Raakaveden omavalvonnan tutkimukset vesihuoltolaitoksilla -hankkeen myötä. Tähän mennessä tutkituista noin 430 raakavesinäytteestä ei ole löytynyt talousvesiasetuksen 20 PFAS-yhdisteen summan laatuvaatimuksen (100 ng/L) ylittäviä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä. Näytteitä on otettu niin pohjavesistä, tekopohjavesistä kuin pintavesistä. Lahti Aqua ja Hollolan vesilaitos ovat mukana tutkimuksessa. Lopullisten tulosten on määrä valmistua vuoden 2025 alussa.