Aqualaiset sorvin äärellä: Sähkömies ja mentori nimeltä Holappa
03.09.2020 13:14
Elokuinen aamuaurinko lämmittää vielä mukavasti, kun saavun aamutuimaan Ali-Juhakkalaan. Olen valmistautunut seuraamaan, mitä pitää sisällään vuonna 2008 Lahti Aquaan tulleen sähkö- ja automaatioasentaja Jan-Mikaelin, siis tuttavallisemmin Holapan työpäivä. Ali-Juhakkalassa on tänä aamuna niin hiljaista, että huomaan itsekin keventäväni askeleiden tahtia. Löydän Holapan muutaman mutkan kautta ja kuulen, että mies on jo ennättänyt juoda aamukahvit. Holappa kertoo merkitsevänsä parhaillaan edellispäivän päivystystyötunteja työajanseurantaan, joten siirryn odottamaan häntä kahvikupin äärelle. Taukotilasta löydän pari muuta aqualaista ja käytän hetken hyödyksi kysymällä, miten samassa toimipisteessä työskentelevät kollegat kuvailisivat Holappaa. ”Holappa on hieno mies, jonka kanssa on helppo tehdä töitä”, kuuluu operaattori Juho Muukkosen suusta. Laborantti Marja-Leena Lampinen yhtyy tähän: ”Holappa on tunnollinen työkaveri, jolta voi aina pyytää ja saada apua”. Olen vaikuttunut näistä sanoista. Ymmärrän, että työyhteisössä muuten taka-alalla pysyttelevä Holappa nauttii työkavereidensa arvostusta.
Sähkö- ja automaatioasentaja, mentori ja perehdyttäjä
Merkittyään päivystystyötunnit koneelle Holappa saapuu katsomaan, joko olen saanut kahvikuppini tyhjäksi. Samalla saan kuulla, että tälle päivälle suunniteltu työ maadoitusmittausten parissa on vaihtunut, kun jätevedenpumppaamolle tulee käydä vaihtamassa taajuusmuuttaja. Minua kiinnostaa, miten sähkö- ja automaatiotyöt on Holapan viisihenkisessä tiimissä jaettu. Holappa kertoo, että jokaisella asentajalla on oma vastuualueensa, jota korona-aika on vain selkiyttänyt entisestään. Tiimin jokainen jäsen työskentelee pääasiassa yksin, mutta työturvallisuus edellyttää toisinaan, että tehtävät hoidetaan pareittain. Esimerkiksi työt jätevedenpumppaamoilla tai korkeissa/vaikeissa olosuhteissa on syytä hoitaa työtehtävästä ja tilanteesta riippuen aina toisen sähköasentajan kanssa.
Tänään Holapan kanssa työskentelee keväällä sähkö- ja automaatioasentajaksi valmistunut Miska. Miska on Holapan työparina pumppaamolla tehtävän taajuusmuuttajan vaihtotyön lisäksi myös siksi, että iltapäivälle on suunniteltu pH-anturin kalibrointi sellaisella laitteella, mikä on Miskalle vielä tuntematon. Alan hahmottamaan, että Holapalla on ollut jo pidemmän aikaa tärkeä rooli, kun hän on perehdyttänyt ja mentoroinut Miskaa tämän suorittaessa tutkintoaan.
Holappa itse on valmistunut vuonna 1991 teollisuussähköasentajaksi Päijät-Hämeen ammattioppilaitoksesta, mutta vaikka valmistumisesta on jo vierähtänyt tovi, Holappa kokee edelleen koulutuksen antaneen hyvät eväät työelämään.
– Mentorina olen kyllä saanut runsaasti myös Miskalta uutta tietoa ja oppia näihin hommiin, Holappa kiittelee.
Työarjessa kun koulutukset koskevat pääasiassa uusien laitteistojen käyttöönottoa. En voi olla aistimatta, että Holapan ja Miskan yhteistyö perustuu selvästi hyvään henkilökemiaan.
Sähkötöitä yllätysten ja säiden armolla
Ennen lähtöä jätevedenpumppaamolle tarkistamme, että tarvittavat sähkökuvat ja työvälineet ovat mukana. Sovimme lähtiessä välikahvit Linkosuoniolle. Miehet käyvät usein siellä tankkaamassa aamun energiavarastot täyteen, jos työkeikat suuntautuvat Nastolaan päin. Linkosuoniolla tuoksu on huumaava, mutta tyydyn täytettyyn sämpylään miesten herkutellessa lihapiirakalla ja rinkelimunkilla. Kattauksen energiamäärä huomioiden, en voi olla miettimättä, millainen työmaa meitä on odottamassa…
Kun välikahvit on juotu, matkamme jatkuu kohti määränpäätä. Ajellessamme sinne päin, yritän tutustua Holappaan hieman paremmin. Holappa kertoo nauttivansa luonnossa liikkumisesta ja kalastamisesta silloin, kun aikaa jää omakotitalon erinäisiltä kunnostusprojekteilta. Huomaan Holapan puheista hänen olevan tekijäluonne ja mies kertookin pyrkivänsä siihen, että asiat korjataan ja huolletaan ennen kuin ne alkavat repsottaa.
– Onneksi Lahti Aqualla on ymmärretty, että on tärkeää tarkastella aika-ajoin toimintaa ja tehdä tarvittavia parannuksia, Holappa toteaa.
Sääolosuhteet tuovat kuitenkin haastetta työtehtäviin. Vesi, lumi, pakkanen, ukkonen ja helle ovat sähkömiesten arkiviholliset, jolloin saattaa ilmetä yllättäviä vikoja, joiden korjaaminen ei ole tavanomaista. Holappa kertookin mieleen painuneen päivystyskeikan, kun vuosia takaperin eräänä helatorstaina, kaikki laitokset olivat lakanneet toimimasta rajun ukonilman takia. Silloin oli apumiehiä jouduttu hälyttämään riviin, kun laitteet oli ollut pysähdyksissä useamman tunnin ajan sähkökatkosten takia.
Jätevedenpumppaamolle saavuttuamme ryhdymme vaihtamaan taajuusmuuttajaa. Jos taajuusmuuttajaa ei vaihdeta, ei pumppaamon pumppu pumppaa ns. ruskeaa kultaa puhdistamolle. Paikan päällä huomaamme kuitenkin väyläkaapelin olevan poikki ja taajuusmuuttajan osien olevan erilaiset, mikä aiheuttaa lisätyötä.
– Näissä töissä ärsyttävintä on, jos jotain ei osaa. Onneksi meillä on riittävät työvälineet. Se on yksi tärkeimmistä asioista työssä onnistumisen kannalta, Holappa toteaa.
Odottamattomista työvaiheista huolimatta homma etenee kuitenkin sulassa sovussa. Sivusta seuraajana taajuusmuuttajan vaihtaminen pitää sisällään monia työvaiheita jännitteiden poistamisesta ja uudelleen kytkemisestä aina parametrien kopioimiseen ja tallentamiseen. Muutamaa tuntia myöhemmin pääsemme kuitenkin testaamaan pumpun toiminnan etäyhteydellä tietokoneelta. Pakkaamme työvälineet takaisin autoon ja huomaamme kellon lähenevän jo yhtätoista. Päädymme viettämään seuraavan puolituntisen Kievari Virran lounaspöydän ääressä.
Puskuriliuoksia ja vertailunäytteitä
Lounaan jälkeen suuntaamme tekemään pH-anturin kalibrointia yhdelle vedenottamoista. Koska Miska ei ole aiemmin kyseistä laitetta käyttänyt eikä tunne sen ominaisuuksia, Holappa näyttää miten kalibrointi kyseisellä laitteella tehdään. Vastaavanlaiset huolto- ja korjaustyöt tulevat viikoittain kunnossapitojärjestelmään, jonne ne myös merkitään tehdyiksi. Ajan myötä huoltotöihin on kuitenkin syntynyt rutiini, sillä osan tulevista töistä voi ennakoida. Kalibrointi on tärkeää tehdä, jotta varmistutaan pH-anturin mittausalueen oikeellisuudesta. Nyt tekemällämme toimenpiteellä varmistetaan, että vedentuotannon asiantuntijat voivat luottaa veden pH-mittauksesta saatuihin tuloksiin, mikä on yksi tärkeimmistä veden laadun turvallisuuden mittareista.
Vedenottamolla kaivamme esiin pH-anturin kalibrointiin tarkoitetut ohjeet ja nostamme työvälineet käden ulottuville. Kalibrointiin käytetään apuna vertailuliuoksia, joita on kolmea eri vahvuista: pH 4, pH 10 ja pH 7. Katselen sivusta, kun Holappa ja Miska kastavat anturin vuoron perään liuoksiin ja tekevät tarvittavat säädöt. Kun olemme saaneet pH-anturin kalibroinnin tehtyä, otamme vertailunäytteen, mikä meidän tulee toimittaa Ali-Juhakkalan laboratorioon tarkistettavaksi.
Saapuessamme Ali-Juhakkalaan kello lähentelee kahta. Viemme ottamamme vertailunäytteen laboranteille ja siirrymme taukotilaan hörppimään iltapäiväkahvia Team Ahman seurassa. Koska maadoitusmittauksia ei ole enää järkevää aloittaa eikä tiedossa ole mitään isompaa keikkaa loppupäiväksi, kiitän Holappaa ja Miskaa päivästä. Hyväntuulinen kaksikko jää vielä taukohuoneeseen suunnittelemaan seuraavien työpäiviensä töitä.